Narrenturm osat 1-2 (Narrenturm 2002), Andrzej Sapkowski, suomentanut Tapani Kärkkäinen
Kotimaassaan jo ennestään suositun puolalaiskirjailija Andrzej Sapkowskin kansainvälinen tunnettavuus on suuressa nousussa. Sapkowski loi Noituri-fantasiakirjasarjan, joka kertoo hirviömetsästäjä Geralt Rivialaisesta. Kirjojen pohjalta on tehty hyvin suosittu The Witcher -videopelisarja ja Netflix on luonut kirjoista katsojia keränneen tv-sarjan.
Suosion myötä Sapkowskin muuta tuotantoa on alettu kääntää ja vuorossa on hänen kirjoittamansa hussilaistrilogia. Narrenturm on sarjan ensimmäinen osa. Suomeksi trilogian jokainen osa julkaistaan kahdessa osassa. Narrenturm on latinaa ja tarkoittaa narrien tornia, joka oli mielisairaala Sleesian Reichenaussa.
Jan Hus oli tsekkiläinen teologi, jonka radikaalit ajatukset uskosta ja keskiaikaisen katolisen kirkon ongelmista johtivat siihen, että hänet poltettiin roviolla Prahassa 1415. Husin kuolema ja hänen levittämänsä ajatukset johtivat levottomuuksiin ja uskonsotiin Böömissä (Böömin kuningaskunta käsitti suuren osan tämän päivän Tsekkiä), joita hussilaiset kävivät katolisen kirkon valtaa vastaan.
Sapkowskin hussilaistrilogia ei kuitenkaan ala Böömissä, vaan viereisessä Sleesiassa vuonna 1425, jossa on rauha, mutta jota hussilaisotien vaikutus tuntuu, kun hussilaisia vastaan valmistellaan ristiretkiä ja inkvisitio jahtaa kerettiläisiä turvautuen usein kidutukseen. (Sleesia kuuluu tänä päivänä Puolaan. Keskiajalla se oli saksalaisten ja slaavilaisten alueiden välissä)
Narrenturmin päähenkilö on Reinmar "Reynevan" Bielaulainen, aatelistaustainen lääkäri, joka jää kiinni sängystä aateslisherran vaimon kanssa, ja joutuu lähtemään pakomatkalle henkensä edessä. Reynevan joutuu seikkailuihin ympäri keskiaikaista Sleesiaa ja saa kumppanikseen viekkaan Scharleyn ja väkivahvan Mesi-Simpsonin. Trilogian ensimmäinen osa onkin pääasiassa veijarimainen seikkailuromaani. Kolmikko kohtaa niin kirkonmiehiä luostareissaan, aatelisia turnajaisissa ja päätyvät jopa roistoritareiden matkaan. Romaani sisältää luonnollisesti myös vierailun romaanin nimen antaneessa narrien tornissa.
Vaikka romaani sijoittuu historiallisten tapahtumien yhteydeen, on mukana paljon yliluonnollisia elementtejä. Romaanin maailmassa taikuus, demonit ja taruolennot ovat tosia. Kirjastossa lainaamani kappaleet on jopa luokiteltu fantasia-osastolle. Sapkowskin Noituri-kirjasarja oli nimenomaan fantasiaa, jonka maailman taikuus oli saanut inspiraatiota eurooppalaisesta ja erityisesti slaavilaisesta perinteestä, joten ei yllätä, että samoja piirteitä on mukana hänen muussa tuotannossaan. En kuitenkaan itse luokittelisi hussilaistrilogiaa fantasiaksi. Se sijoittuu kuitenkin oikeaan historiaan ja kirjassa esiintyvä yliluonnollinen ei ole Sapkowksin itse keksimää, vaan on johdettu keskiaikaisesta okkultismista ja kansanperinteestä.
 |
| Andrzej Sapkowski 2015 |
Myöhäiskeskiajan kuvauksena romaani toimii hyvin. Romaanin maailmaa hallitsevat katolinen kirkko ja aateliset. Haarniskoidut ritarit ratsailla edustavat sodankäynnin huippua. Kuitenkin käynnissä on keskiajan syksy. Kirkon auktoriteettia haastetaan ja aika ennakoi tulevaa uskonpuhdistusta. Sodankäynnin alalla nähdään ensimmäisiä ruutiaseita ja tykkejä, mutta ne eivät vielä mullista sotaa.
Sapkowskin ansio on, että hänen kuvauksensa keskiaikaisesta maailmasta. Hän osaa kuvata ajan valtasuhteita ilman anakronismeja. Sapkowski ei sympatisoi ajan aatelistoa tai kirkkoa, mutta juuri he ovat suurimpia vallankäyttäjiä. Naisia ei romaanissa vallankäyttäjinä juuri ole, mutta feministejä varmasti lohduttaa, että romaanissa on tosiaan mukana noitia.
Romaanin loppupuolella lukija saa esimakua Böömin hussilaisista, jotka haastavan uskon alalla Rooman kirkon ja sotakentällä haarniskoidut ritarit. Mutta selkeästi Böömi ja hussilaiset ovat trilogian seuraavan osan huomion kohteena.
Narrenturm on viihdyttävä myöhäiskeskiaikaa kuvaava seikkailuromaani, joka herätti kiinnostukseni lopputrilogiaa kohtaan. Hussilaistrilogia kertoo itäisen Keski-Euroopan historiassa, joka ei muuten ole niin tunnettua.
